Pääkirjoitus 4/2017: Astman hoito on tärkeää

Astman hoito on tärkeää…

Muutama vuosi sitten nautimme vaimoni kanssa loistavasta kulttuurihetkestä, kun olimme katsomassa ryhmäteatterissa Nikolai Gogolin Päällystakki-komediaa. Näytelmän nähneet muistanevat kohtauksen, jossa loistavan roolin ahkerana virkamiehenä Akaki Akakijevitšinä tehnyt Martti Suosalo pohtii mikä elämässä on tärkeää: hän listaa mm. puistonpenkillä istumisen ja perunan syönnin. Yhtä tärkeää on astmapotilaalle hänen sairautensa oikea hoito.

Suomessa on tehty useita selvityksiä ja tutkimuksia astmaa sairastavien potilaiden taudin hallinnasta ja ominaispiirteistä. Tiedämme, että kansainvälisesti tarkasteltuna voimme kehua olevamme maailman huipulla. Meillä sairauteen ei käytännössä kuolla ja akuutit päivystyskäynnit ovat jatkuvasti vähentyneet huolimatta potilasmäärän kasvusta. Edelleen on kuitenkin parannettavaa. Seinäjoella professori Hannu Kankaanrannan tutkimusryhmä on seurannut lähes kahtasataa astmaa sairastavaa astmapotilasta yli 12 vuoden ajan ja osoittanut, että potilaat jakaantuvat varsin erilaisiin astman tyyppeihin. Kaikilla ei mene yhtä hyvin ja alamme vähitellen ymmärtää eri potilastyyppien hoidon tarpeista, joista tuodaan tässä numerossa uutta tietoa.

Astman hoidossa on tapahtunut iso harppaus.

Astman hoidossa on tapahtunut pitkästä aikaa iso harppaus kun olemme saaneet käyttöömme hyviä (ja kalliita) ns. interleukiini-5 välittäjäaineen salpaajia. Nämä lääkkeet annetaan sairaalassa pistoksina joko suoneen tai ihon alle erittäin vaikeaa astmaa sairastaville, joilla on paljon astman pahenemisvaiheita ja useimmiten heille on jouduttu aloittamaan kortisonilääkitys keuhkojen lisäksi suun kautta. Tällaista hoitoa vaativia potilaita lienee Suomessa useita satoja ja hoidot on keskitetty vaikeaa astman hoitoon perehtyneisiin klinikoihin. Toistaiseksi alle 18 vuotiaiden hoitoon ei ole käyttöindikaatiota.

Kuten usein käy, uusi hoitomuoto ja mahdollisuudet parantaa potilaiden hoidon tasoa luo innostusta alalle ja tuntuu tuovan yhtäkkiä mielenkiintoa laajalti koko sairauden hoitoon, mitä tervehdin ilolla. Vanhoillakin käytössä pidempään olleilla lääkkeillä on tehty viime vuosina paljon tutkimuksia, joiden tuloksena on opittu yksilöllisempää lääkkeen valintaa perusten potilaan oireisiin ja löydöksiin laboratoriotutkimuksissa. Tämän kokonaisuuden paremmalla hallinnalla voimme entisestään parantaa myös väestössä näkyvää astmapotilaiden hyvinvointia: tuoreen vielä julkaisemattoman apteekeissa tehdyn astma- ja allergiabarometrin mukaan hyvä kehitys hoitotasapainossa on jatkunut edelleen Suomessa. 

Mikään lääke ei voi auttaa, jos ei sitä oteta ja vieläpä suunnitelman mukaisesti.

Tässä potilailla itsellään  on enemmän kuin tärkeä rooli: tutkitusti parhaisiin tuloksiin astman hoidossa päästään kun potilaan ja hoitotiimin välillä on aito dialogi. Paitsi perunan syönti tärkeää on siis potilaiden itsehoidon opettaminen ja tukeminen.

Mika Mäkelä

 

Mika Mäkelä

Professori, HYKS Iho- ja allergiasairaalan ylilääkäri
Allergia & Astma -lehden toimitusneuvoston jäsen

Share

Keskustele ja kommentoi

Muita kirjoituksia samasta aiheesta:

PEF-Mittari Varkauden seudun Allergia- ja astmayhdistyksen jäsenille

Varkauden seudun Allergia- ja Astmayhdistyksen nykyiset ja uudet jäsenet saavat lahjaksi PEF-mittarin. Muille kuin jäsenille yhdistys myy mittareita edulliseen hintaan Varkauden sairaalan ala-aulan Pikku Ruusu -kahviossa. Samassa rakennuksessa toimii keuhkosairauksien poliklinikka ja Varkauden Terveyskeskus.

Herkutellaan ystävänpäivänä!

Meikkejä ja kampauksia koulun tuoksuttomassa päivässä